Palvelut
Paneelitutkimuksen 24 kysymystä
1. Onko paneeli aktiivisesti hoidettu?
Paneeli on aktiivisessa hoidossa, käytännössä päivittäin. Käytössämme on viimeisimmät paneelien hallintaohjelmat (MARSC). IROlla on ollut nettitiedonkeruu ja paneelit tutkimusvalikoimassa vuodesta 1999 alkaen.
2. Kuinka iso paneeli on?
Kuluttajapaneelissamme on yli 32 000 jäsentä. Lisäksi meillä on erikseen värvätty Päättäjäpaneeli ja useita asiakaskohtaisia paneeleja.
3. Paljonko paneelissa on aktiivisia jäseniä ja miten aktiivisuus on määritelty?
Lähes kaikki panelistimme ovat aktiivisia. Jos viiden tutkimuskutsun jälkeen jäsen ei ole vastannut yhteenkään tutkimukseen, niin hänet poistetaan paneelista. Paneeliin värvätään jatkuvasti, käytännössä päivittäin uusia jäseniä.
4. Miten otantaprosessi kutakin tutkimusta varten tehdään?
Otoskehikko tehdään ensin sukupuoli-/ikä-/asuinpaikka-muuttujilla ja sitten tähän joukkoon tehdään tutkimuksen kohderyhmän vaatimat mahdolliset lisärajaukset kysymällä screeni -kysymyksiä kohdejoukolta.
5. Ovatko panelistit aktiivisesti hyväksyneet paneeliin kuulumisen?
Kyllä, panelistit värvätään puhelimitse ja lisäksi jokaiselle värvätylle panelistille laitetaan vahvistus sähköpostitse. Vahvistusviestin avulla panelisti hyväksyy jäsenyytensä paneelissa.
6. Voidaanko panelistit ohjata jollekin tietylle sivustolle vastaamaan kyselyyn?
Panelistit vastaavat aina vain ironet -tiedonkeruujärjestelmän kyselyihin. Panelistit voidaan ohjata tutkimuksesta käymään esim. asiakkaan nettisivuille katsomaan joku asia ja sitten palaamaan kyselyyn vastaamaan nähdystä asiasta esitettäviin kysymyksiin (käytetään hyvin harvoin).
7. Mitä panelistit saavat vastineeksi osallistumisesta?
Kuhunkin tutkimukseen vastanneiden kesken suoritetaan arvonta. Palkkion arvo on tyypillisesti 30-50 euroa (esim. lahjakortti). Yhden tutkimuksen arvontapalkkiot ovat tyypillisimmin 100-300 €.
8. Voidaanko otos tehdä alaotoksina, maantieteteellisen paikan mukaan yms.?
Otanta voidaan tehdä ala-otoksina sukupuolen, ikäryhmän ja asuinpaikan mukaan (edellyttäen, että alaotoksen koko on tutkimuksen otoskoko huomioiden järkevä).
9. Onko poiminta satunnaisotoksella tehty?
Poiminta on satunnaisotoksella tehty. Jos otoskehikko riittää kohderyhmän määrittämiseen (esim. 15-24 -vuotiaat nuoret), niin poiminta on aina tehty satunnaisotoksella kohderyhmän sisällä.
10. Mitä markkina-tutkimusalan standardeja noudatetaan?
IROResearch noudattaa kaikessa toiminnassaan tinkimättömästi ESOMARin ja SMTL:n (Suomen Markkinatutkimusliitto ry) käytännesääntöjä
11. Mitä perustietoja panelisteista pidetään?
Panelisteista tiedetään sukupuoli, ikä ja asuinpaikka (postinumero). Olemme tietoisesti halunneet olla kysymättä enempää perustietoja, koska ne muuttuvat ja ne kuitenkin kysytään/tarkistetaan jokaisen tutkimuksen kohdalla siihen osallistuvilta.
12. Voidaanko poimintaa ja kutsujen lähettämistä kontrolloida ajallisesti?
Kyllä, paneelinhallintaohjelmamme mahdollistaa ajan kontrolloimisen. Seuraamme myös vastausten kertymistä tutkimuksiin reaaliajassa. Vastausten suoria jakaumia voidaan tarkastella reaaliajassa
13. Millä muulla tavoin kuin demografisten tietojen kautta vastaajia voidaan profiloida?
Vastaajia voidaan profiloida kaikilla niillä kysymyksillä/muuttujilla, jotka toteutettavassa tutkimuksessa kysytään.
14. Mikä on normaali aikataulu pyynnöstä projektin aktivointiin?
Normaali aikataulu tarjouspyynnöstä siihen, että tutkimus on paneelissamme vastattavana on 1-2 vk (tyypillinen aikataulu). Nopeimmillaan tutkimus saadaan pyynnöstä liikkeelle päivässä (jopa muutamassa tunnissa, jos kyseessä esim. tehdyn tutkimuksen toisto hyvin pienillä päivityksillä lomakkeeseen).
15. Odotettavissa oleva vastaus-% ja kuinka se on laskettu?
Odotettavissa oleva vastausprosentti on 30-50 (riippuen tutkimuksen aiheesta, kohderyhmästä, kyselyn pituudesta, tutkimuksen kenttätyöhön käytettävissä olevasta ajasta ja palkkion suuruudesta). Vastausprosentti on laskettu loppuun asti vastanneista kaikista tutkimukseen kutsutuista noin viikon kenttätyöajalla.
16. Voidaanko panelistit, jotka ovat vähän ajan sisällä osallistuneet samankaltaiseen tutkimukseen, poistaa otoksesta?
Seuraamme jatkuvasti, ettei sama vastaaja vastaa liian usein mihinkään (erityisesti ei saman aihealueen) tutkimukseen. Panelistit valikoidaan Marsc -paneelinhallintaohjelman avulla jokaiseen tutkimukseen niin, että tämä ehto toteutuu
17. Voidaanko vastausprosentti taata?
Vastausprosentti voidaan taata niissä rajoissa, joissa se yleensä liikkuu. Vastausaikaa, kutsujen määrää, lomakkeen sisältöä/pituutta, palkkioiden määrää "säätämällä" voidaan vaikuttaa palautusprosenttiin
18. Miten voidaan taata ettei tule huonoa dataa, esim huijaamista vastauksissa?
Tätä ei voida aukottomasti estää (pätee kaikkeen markkinatutkimukseen). Vastaajat vastaavat yhdellä salasanalla yhteen tutkimukseen yhden kerran. Laajempi huijaaminen on siis teknisesti mahdotonta. Käsityksemme on, että internet-tutkimuksista saatavan datan laatu on laadullisesti yhtä hyvää kuin esim. puhelinhaastatteluissa kerätty tieto.
19. Käytetäänkö paneelia vain markkina-tutkimuksiin?
Paneelia käytetään vain markkinatutkimuksiin
20. Miten panelistit on värvätty?
Panelistit on värvätty IROn tekemillä puhelinhaastatteluilla.
21. Miten paneelin yksityissuoja on hoidettu?
IRO noudattaa paneelin hallinnoinnissa Suomen lakeja ja ESOMARin sääntöjä. Vastaaminen on aina anonyymiä.
22. Mihin panelistit on värvätty?
Panelistit on värvätty vastaamaan IROn toteuttamiin markkinatutkimus/mielipidekyselyihin.
23. Kuinka usein tieto panelisteista tarkistetaan?
Jokaisen tutkimuksen yhteydessä siihen vastaavilta tarkistetaan kaikki tarvittavat taustatiedot.
24. Kuinka usein panelisteille lähetetään pyyntöjä osallistua kyselyihin?
Yhdelle panelistille tulee keskimäärin yksi tutkimuskutsu kerran kuukaudessa.